Mä ajattelin aloittaa tällaisen sarjan kuin Remu Petterin käytöskoulu. Niin kuin varmaan ootte huomanneet, mulle sattuu ja tapahtuu kaikenlaista ja mä oon ollut monessa mukana. Siksi mä ajattelin pentuhauvoille ja kokemattomille koirille tehdä tämmöisen pienen oppaan, joka perustuu tositapahtumiin mun omasta elämästä.
Tän ensimmäisen osan aiheena on kaupunkimatkustaminen, mihin kuuluu bussilla, junalla, metrolla, ratikalla ja taksilla matkustaminen. Mä oon matkustanut niillä kaikilla, ja oon huomannut, että samat säännöt pätee niihin kaikkiin lukuunottamatta takseja, jotka ovat ihan oma lukunsa. Kerron niistä joskus toiste.
Tämän osan tosielämän esimerkki tulee mun ja mamin eilisestä reissusta täältä Laajasalosta tonne Käpylän urheilupuistoon, missä me käydään mamin kanssa pelaamassa pesistä kerran viikossa. Sinne pitää matkustaa ensin bussilla, sitten metrolla ja vielä toisellakin bussilla.
Kaupunkimatkustaminen - esimerkkinä bussimatkustaminen:
1. sääntö: Vältä ruuhka-aikoja.
Varsinkin aloittelevien hauvojen kannattaa aloittaa bussilla ja muilla yleisillä kulkuvälineillä matkustamisen harjoittelun ruuhka-aikojen ulkopuolella, jotta harjoittelua ei tarvitse aloittaa pusertuneena seinän ja jalkamuurin väliin. Tilanne on paras, jos kulkuvälineessä ei olisi hirveesti muita matkustajia. Koirat käy (ks. alhaalla).
2. sääntö: Etsi hyvä tilava paikka.
Mene istumaan sellaiseen paikkaan, missä ei tarvitse kokoajan väistellä ihmisiä. Kaikki ihmiset eivät tiedä, että koirien tassuille ja hännälle ei saa astua. Bussissa takaoven edestä löytyy yleensä yllättävän paljon tilaa, ja on erityisen hyvä paikka, jos ihmiset tajuu mennä ulos keskiovista.
3. sääntö: Istu nätisti.
Bussissa kannattaa istua nätisti jo siksi, että kaupunkiliikenteessä meno on usein kovin nykivää ja heiluvaa. Peffa maassa on mukavampi ottaa kurvit, jarrutukset ja kiihdyttämiset vastaan.
4. sääntö: Ole huomaavainen kanssamatkustajia kohtaan.
Aina ei voi ruuhka-aikoja välttää, ja aina ei tietty voi saada hyvää tilavaa paikkaa, jolloin ihmisiä saattaa liikkua paljon, kokoajan ja läheltä. Älä kuitenkaan tunge nenääsi jokaisen takapuoleen. Ihmiset pitävät sitä usein epämiellyttävänä.
Parasta on tuolloin istua nätisti mamin jaloissa niin ei tule tallatuksikaan.
5. sääntö: Älä poistu yksin kulkuvälineestä.
Varsinkin busseissa ne ovet avatuu vähän väliä, ja vielä houkuttelevasti siinä nenän edessä. Bussista ei kuitenkaan saa lähteä ilman mamia tai muuten voi käydä hullusti!!
6. sääntö: Varaudu tylsistymiseen.
Kun matkustaminen ei enää jännitä, se on yllättävän tylsää. Mamia on aina parasta muistuttaa, että ottaa jotain tekemistä mukaan. Mun lempparia on jyrsiä muovisia limupulloja, joita joskus löytyy bussien lattioiltakin. Parasta tietty on jos bussissa on toinenkin hauva, jonka kanssa voi vaihtaa kuulumisia eri päistä bussia.
7. sääntö: Ota rennosti ja nauti.
Kun sulla on homma hanskassa ja hanska tallella, ota vaan rennosti ja nauti ohi vilistävistä maisemista. Siellä voi näkyä vaikka söpöjä tyttöhauvoja!
8. sääntö: Varaa aikaa palautumiseen matkustamisen jälkeen.
Julkisilla matkustaminen on aina väsyttävää. Älä kuvittelekaan tajuavasi mamin puheita akilitikentällä, jos ootte matkustaneet tuntitolkulla sinne julkisilla. Voin myös kertoa kokemuksen syvällä rintaäänellä, että Kiva koirakansalainen-testit kannattaa tällöin myös jättää välistä..
