Viikon koirakuva: Taiteellinen

Tällä viikolla koirakuvahaasteen aiheena on taiteellinen. Vähäks mua taas harmitti, että mä oon esitellyt mun taiteellisimpia puoliani täällä blogissa JO AIKAISEMMIN! Mähän oon muun muassa osallistunut taiteellisiin valokuvauskilpailuihin, esittänyt mun personmanssitaidetta, ja viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä, mun lempiharrastusta eli kämpän uudelleen sisustamista.

Mut sit mä keksin, että mä en olekaan kertonut teille, kuinka kultturelli mä loppujen lopuksi olenkaan! Mä olen nimittäin käynyt tuolla Helsingin sityssä ihan Taiteiden yössä kuuntelemassa jazzia, kattomassa erinäköisiä esityksiä, syömässä eväitä ja muuta. Mä laitan tähän muutaman kuvan musta ja Minjasta Taiteiden yössä vuonna 2008. Minja on semmonen ihmistyttö, joka asuu täälla aika lähellä, ja me käydään aika usein siellä kyläluutailemassa mamin kanssa. Huomatkaa mun pyhäkaulapanta, jonka annajaville *häntä heiluu* on tuonut ihan Irlannista asti!

Keppiä heittämässä

Me käytiin äsken mamin kaa vähän heittämässä keppiä. Mähän osaan tuoda sen kepin hienosti mamille, joten se juoksutti mua oikein kunnolla.

Mä löysin eka tämmöisen hyvänoloisen kepin, joka vois soveltuu myös heittämiseen.


Mut ei se sit lentänyt kovinkaan pitkälle.


Mut muuten se oli tosi hyvä keppi!


Sit mä löysin tämmösen vielä paremman kepin ja menin näyttää sitä heti mamille.


Se lensikin jo paljon pitemmälle!


Tässä mä tuon sitä takas mamille.


Ja tässä mä taas haen sitä.


Ja tuon.


Ja haen.


Ja tuon.


Ja haen.


Ja tuon - ainakin melkein.


Mun mielestä tähän väliin sopis pieni tauko.


Tää on aika TÄYDELLINEN keppi!


Mut sit mulle riitti. (Tuli pissahätä).

Viikon koirakuva: Tosiystävät

Tällä viikolla koirakuvahaasteen aiheena on tosiystävät. Mähän olen esitellyt Sakun, mun likkakavereita ja koiratarhakavereita täällä mun blogissa jo aikaisemmin, mutta yks mun kaveri on esittelemättä nimittäin Urho Petteri. Urho on lapinkoira ja se on vähän mua nuorempi. Se asuu aika kaukana ja me nähdään tosi harvoin, joku pari kertaa vuodessa. Joka kerta, kun me nähdään, meidän pitää eka selvittää, kuka olikaan pomo eli MÄ, mut sitten kun se on selvitetty, me ollaan taas parhaat kaverit. Tässä on meistä kaverikuva:



Urho Petteri saa muuten pian oman pikkuveljen! Sen nimeksi tulee Tauno Einari. Vähäks mä oon kade! Mami on kyl sanonut, että kyllä mäkin saan joskus oman pikkuveljen. Sen nimeks tulee Into. Toinen nimi on vielä mietinnän alla. Sit me ollaan Inton kanssa tosiystävät! (Kunhan eka selvitetään, kuka on pomo).

Pitkäkosken koirapuisto

Me käytiin tänään mamin kanssa Pitkäkoskella koiratarhailemassa. Kuten tyypillistä reissu päättyi siihen, että mami sanoi meidän koiratarhailujen loppuvan nyt tähän. Siis mä en käsitä! Kuunnelkaapa mun tarina:

Se paikka on aika kaukana ja sinne pitää mennä autolla. Mami oli saanut järkättyä meille kyydin ja mun piti tapani mukaan istua mamin jaloissa koko matka, kun takapenkki oli täynnä tyttöhauvoja.



Mamin mielestä mä en käyttäytynyt hyvin edes autossa. No, vähän kun yrittää kattella maisemia ja kurkotella takapenkille niin muka häiriköi?!

No siel tarhassa oli tosi ihku tyttöhauva, semmonen lappari niin kuin mami sanoo. Mä yritin vikitellä sitä kovasti, mut se oli niitä viileitä naisia, jotka antaa ymmärtää, mut ei ymmärrä antaa.









Pari muutakin poikahauvaa kävi siinä kärkkymässä, ja mul oli hirvee työ saada ne tajuamaan, että tää muija on varattu.



Eli siis koko reissun mä vikittelin sitä pimua ja yritin ajaa muut kosijat pois, ja mamin mielestä se oli taas jotain niin kauheen hirveetä että! Mä en tajuu..

Uimassa

Mä oon ollu tänään uimassa! En, en avannossa sentään vaan Hyvinkään koirakylpylässä :D Manikyyrin ja föönauksen jätin välistä, mutta altaaseen mami mut pakotti.

Tässä mä viel odottelen omaa vuoroani, kun mun kamut on jo siel altaalla:


Kun mä pääsin sinne altaanpuolelle odottelee, että se opetäti tulee näyttää meille, miten tää homma toimii niin mun oli pakko kurkistaa altaan reunan yli. Vitsit, että mua jännitti:


Mut oli siel muitakin mamoilijoita kuin mä:


Tässä mä jo porskutan! Mami sanoi, et mun silmät näytti siltä, että ne pullistuu kohta päästä.. No, arvaa jännittikö mua, kun toi opetäti vaan veti mut tonne veteen ja anto mun vaan räpistellä paikallaan kunnes sain vähän järkee päähän ja päästi mut sit uimaan mamin luo:


Joo, mä tiedän, että mä näytän surkeelta, mutta sit kun mä hiffasin, mistä tässä on kysymys niin kyl se uiminen oli ihan kivaa:


Huh huh. Kotiinpäin lähtö. Mä olin ihan litimärkä ja ulkona oli tosi kylmä. Mami yritti tosiaan föönaa mua, mut en mä suostunut:


Olipa taas kiva tulla kotiin. Menin heti nukkuu tohon mun nojatuoliin ja mami peitteli mut, kun se pelkäs, että mä vilustun:

Tunnustus mun veljeltä, Topilta

Mä sain tämmösen tunnustuksen mun veljeltä Topilta. Nää tunnustukset on sellasia, joita voi antaa toisille bloggaajille, jos on sitä mieltä, et toisen blogi on tosi hieno. Topillahan on ihan hirveen hieno blogi, ja se on saanut noita tunnustuksia jo tosi monta. No nyt mäkin sain semmosen! Toi mun macho-juttu ilmeisesti iski Topiin, koska sekin on macho niin ku mä. Menkää vaik kattoo!

Iso kiitos vielä sulle tästä Topi!

Viikon koirakuva: Girlpoweria ja machoenergiaa!!!!

Tän viikon koirakuvahaasteen aiheena on girlpoweria ja machoenergiaa. Mä en oikeen tajunnut tota aihetta, mut mami sit selitti mulle mitä noi machot esimerkiks on.

Machot on semmoisia poikia, jotka ajattelee olevansa hirveän komeita.


Ne on myös aikamoisia tappelupukareita,


koska sillai ne kuvittelee saavansa kaikki tytöt pussailee niitä.


Saattaa ne tuoda tyttöjä yökyläänkin, vaikka mami ois kieltäny.


Jotku machot myös polttaa putakkaa, koska ne luulee sillo näyttävänsä viksuilta.

Haaste

Tinka haastoi mut seuraavanlaisesti:

1. Avaa neljäs kansio, jossa säilytät valokuviasi.

2. Valitse neljäs kuva kansiossa ja julkaise se blogissasi.

3. Selitä kuva.

4. Haasta neljä bloggaajaa tekemään sama.

No tää mun kuva on viime vuoden maaliskuulta. Mä oli nukahtanyt tohon tuoliin tollai hassusti ja mami oli sit räpsässyt musta kuvan.

Mä haastan Topin, Tildan, Lilon ja Usvan.

Viikon koirakuva: Sininen hetki

Tän viikon koirakuvahaasteen aiheena on sininen hetki. Mä en ihan löytänyt sopivia kuvia tuolta mun arkistosta, mutta mä laitan tähän muutaman kuvan parin viikon takaselta landereissulta jossain Jyskäkylän lähellä. Mä sain olla siel irti, ja mähän otin siitä kaiken irti! Kuvia on vaan muutama just sen takia, etten mä oikeen viihtynyt noiden ihmisten seurassa vaan lähdin seikkailee metsiin ja metsästää myyriä. Tsekatkaa nää vauhtikuvat ja olkaa sinisiä kateudesta!



Kuvista iso kiitos näätä-tädille!