Tän viikon koirakuvahaasteen aiheena on koiran kieli. Mullahan on maisterin paperit koiran kielestä, kun oon pienestä pitäen käynyt melkein joka päivä koiratarhassa sitä opiskelemassa. Yllättäen pari viikkoa sitten mami päättikin sitten, että meidän koiratarhailut on ohi. Mä taisin jo mainita siitä aikaisemmin täällä
blogissa. Mä kuulemma käyttäydyn liikaa niin kuin omistaisin ne tarhat ja kaikki tytöt siellä, ja isottelen LIIAN isoille pojille. Tässä alla on kuva tuolta mun vakkaritarhasta. Mä ohitan siinä tuommosta sussaria, ja huomatkaa mun ruumiin kieli. Periaatteessa menen vain muina miehinä siitä ohi, mutta mun häntä on pystyssä merkkinä siitä, että mä oon pomo täällä.
Tässä seuraavassa kuvassa mä oon Saku-serkulla, joka on kans ainakin osittain sussari. Mä tiedän, että Saku on pomo, joten pidän hännän alhaalla.
Kaikki hauvat ei kuitenkaan näytä näin selkeitä merkkejä kuin mä. Tässä kuvassa mä ja naapurin Stitch ollaa tuolla samaisessa tarhassa. Mami sanoo aina, että mun pitää varoa tota Stitchiä, mut en mä nää, että miksi. Oon hiukan epävarmana, kun se lähestyy mua tollai. Mä en pienempien kanssa ikinä tappele, ja nää tilanteet yleensä päättyykin siten, että Stitch yrittää tulla mun päälle ja mami joutuu tönäsee mua, jotta väistäisin.
Vaikka mä joskus käyttäydynkin vähän hölmösti narttuja kohtaan eli omin niitä, niin yleensä mä kyllä kunnioitan niitä, ja sen näkee musta. Tässä ollaan mä ja naapurin Lilo. Me vähän jännitetään Lilon kanssa tota isoa Manta-tyttöä.
Mut tosiaan mä en enää pääse tarhailee, ainakaan jos siel on paljon koiria, joten olen joutunut viettää paljon aikaa noissa tylsissä ihmisten touhuissa. Mä sanon, että ne on tylsiä, koska yleensä kaikki tapahtuu NIIN hitaasti, että mä ehdin tylsistyä. Tässä kuvassa me ollaan TAAS pysähdytty kesken lenkin ja mä oon viittä vaille rupees vinkuu, kun mul on TYLSÄÄ.
.jpg)
.jpg)
.jpg)
