lauantai 11. huhtikuuta 2009

Uusi koti - mattolaituri

Eilen me käytiin mamin kaa tarkastamassa mattolaiturin tarkka sijainti. Me tiedettiin annanjavillen (Keitä ne on?!) piirtämän kartan takia, että se sijaitsee vähän eteenpäin sorsapaikasta. Me siis otettiin ne sorsat noin niinkuin aloituspisteeksi.

Tääl on sillai mukavia ihmisiä, että ne oli tuonut niille sorsille oman sohvan, missä ne voi ottaa päivänokoset:



Kun sorsat oli katottu, jatkettiin matkaa. Me ollaan mamin kaa kerran, sillonku mä olin vielä vauvahauva, käyty siellä mattolaiturilla Anna-tädin kanssa, ja mä muistelin, että se tie sinne ois ollu tommonen vähän soraisemman oloinen:



Ja siellähän se oli. "Mami, mä löysin sen!".


Mä tarkastin samantien koko mattolaiturin ympäristön:













Mä olisin halunnut lähtee kotimatkalle näitä kallioita pitkin, mut mami sanoi, että siellä on kyltti, jossa sanotaan, ettei sinne saa mennä:



Kotiin mentiin sitten metsien läpi:





Semmonen mattolaiturireissu.

2 kommenttia:

Topi kirjoitti...

Vitsit, että mä kadehdin sua, kun sä saat jutun aikaseks noinkin tavallisesta asiasta, ku mattolaiturista :)
Sulla on varmaan vielä monta paikkaa esiteltävinä niiltä uusilta asuinsijoiltas ja on aika jännää lukee näitä sun kotiseutujuttuja :)
Miks tonne kallioille ei olis saanu mennä..ihmeellistä :o
Oliks sun mami nyt ihmisiks, eikä meinannu alkaa pillittään ;)

Remu Petteri kirjoitti...

Topi:
Kiva, että sä tykkäät näistä mun seikkailukertomuksista;) Joo, mami oli tälläkertaa ihan ihmisiks, kun me ei ees eksytty. Nii, siel kallion takana oli joku talo ja yksityisaluekyltti.