tiistai 2. joulukuuta 2008

Viikon koirakuva: Suosikki aihe - Vapaa

Tän viikon koirakuvahaasteeseen ei ole tiettyä aihetta, vaan jokainen osallistuja saa valita vanhoista haasteista suosikkinsa. Mähän en ole kauaa vielä tätä blogia pitänyt, joten mulla oli ainakin valinnanvaraa. Mä päätin valita aiheen vapaa, koska mä oon ajatellut laittaa tänne myös tarinaa mun ja kavereitten Poronpolku-retkestä Lopelle, jossa mä sain olla 2 päivää vapaana. Näin saan lyötyä kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Kärpäset ja muut ötökät on sitäpaitsi mun mielestä muutenkin tosi ällöttäviä..


Tässä mä odottelen meidän pihalla, että Usva ja sen mami tulis hakee meitä. Mä tarkastelin siinä ajankulukseni muurahaisten toimia, ja taisin mä niitä vähän maistaakin.


Tässä me ollaan jo perillä siellä Lopella ja mä tarkastan leiripaikan maisemia. Niin kuin näkyy, olen vielä kytkettynä, kun mami vähän mamoili siinä alussa. Mä olin nääs just vähän aikasemmin karannut Sipoon koirametsässä.


Kun teltat oli pystytetty, me lähettiin lenkille. Mami päästi mut vapaaks ja mä kävelin ihan kiltisti siin lähituntumassa. Tässäkin kyl mami rupes jo huutelee, että "Reemuu, odotaaa..".


Mä osasin kuitenkin olla ihan nätisti mukana.


Välillä jäin nenästäni kiinni johonkin pusikkoon, ja sain sit juosta muut kiinni.


Pian me poikettiin tuolta tieltä metsän puolelle. Mami hermoili taas..


Ja ei ehkä ihan syyttä, koska aika pian mä sain pupun jäljestä kiinni, ja sit mua vietiin! Kuulin vaan, kun mamin huudot hiljenivät mun juostessa sen pupun perään. Mä en ajatellut mitään muuta kuin, että se karvapallo PITÄÄ saada kiinni. Se onnistui kuitenkin eksyttää mut, ja yhtäkkiä huomasin olevani ihan yksin metsässä. Jokapuolella oli hiljaista. No, mä päätin ottaa tilanteen rauhallisesti. Ei paniikkia. Fiksuna poikana rupesin seuraamaan omia jälkiäni takaisin. Pian kuului jo Tinka-hauvan haukku. Ja vähän myöhemmin mamin huudot. Kieli vyönalla palasin sit mamin luokse ja lysähdin sen jalkoihin läähättämään. Olin ihan poikki.


Sain raahauduttua takaisin leiriin, jossa otin sitten vähän rauhallisemmin. En jaksanut edes leikkiä.


Illan hämärtyessä mami laittoi mulle suojavarustuksen päälle, niin kuin se sanoo, jos vaikka saisin päähäni häipyä taas omille teilleni. Ei mua kyllä inspiroinut karkailu yhtään, kun edelleen vähän väsytti ja sitäpaitsi joku eläin räpisteli lammella. Vähäks mä ihmettelin, että mikä se on.


No, mami sanoi sitten et se on lintu.


Musta se oli TOSI jännä. Sen touhuja mä seurasin koko loppu illan.


Seuraavana aamuna me lähdettiin taas lenkille ja nyt reitti kulki yli harjujen..


ja läpi soiden. Mua ei haitannut, vaikka tassut vähän kastukin.


Osaan mä kyllä pitkospuitakin pitkin kulkea.


Suossa mellastaminen oli kyl hauskaa! Mami vaan huus ja kiroili, mut en mä välittänyt. Se kuulemma pelkäs, että mä tipun suonsilmäkkeeseen.


Sitäpaitsi tälläkertaa mua ei huvittanut ees karata, kun löysin mätiä kaloja tän lammen rannalta. Ne oli hyviä. Mami kyl oli taas, että "Reeeemuuuuu, täääänneee!".


No, mitä nyt taas?!


Ihan viimetteeks me käytiin tämmöisen umpeen kasvavan lammen rannalla. Toi, missä mä, Tinka ja Usva seistään on pelkkää rahkasammalta.


Tosi kiva reissu oli, vaikka mulla tulikin tassut siitä vähän pipiks. Toivottavasti mennään pian taas uudestaan.

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Vautsi, varmaan ihana ja jännä retki :)

Minäkin haaveilen, että pääsisin Jaden kanssa jonnekin Lappiin vaeltelemaan!

Anonyymi kirjoitti...

On teillä ollut hieno reissu! Voin kuvitella, miten nautinnollista Remusta on ollut olla pari päivää vapaana. :) Minkäs sille voi kun pupun jäljet sattuu kirsun eteen. Silloin on ihan PAKKo käydä tutkailemassa niitä vähän tarkemmin - äipän huudoista huolimatta. ;-)

Anonyymi kirjoitti...

Vähä sulla on kamaa matkassa tossa ekassa kuvassa, vaikka luulenkin, että ne on melkein kaikki sun mamille kuuluvia ;)
Tunnistin muuten heti Tinkan noista kuvista,, ennenkuin ees luin sen nimen ;)
Mä jo ajattelin, kun oot vieläki hihnassa tossa yhessä kuvassa, että eiks sun mami päästäny sua ollenkaan vapaaks siä reissussa, mutta näköjään olit sitten vapaana muissa kuvissa, vaikka tais se sun mami pikkusen olla hermona, kun jatkuvasti sua huuteli ;)
Minkähänlainen paniikki siihen iski sillon, kun lähdit sen pupun hajun perään ;)
Munkin mami on mamoillu tähän asti mun vapaana olemisen kanssa, mutta nyt se on päästäny mut jo jonkin aikaa aina vapaaks, kun lenkkeillään ja oon pysytelly aika kiltisti siinä lähettyvillä toistaseks :)
Vitsit, että sä näytät iloselta noissa kuvissa missä juokset vapaana poikana :)
Olisinpa ollu mukana tuolla niin oltais keksitty jotain kivaa keskenämme ;)
Katoin tota sun heijastinliiviä, että tollasta mamikin on kattellu mulle, kun en tykkää tosta mun vanhasta, kun se on niin lyhytkin, vaikka ei toi sunkaan mikään pitkä oo..mitä kokoo toi sun liivi on jos mami ostaa mullekki tollasen?

Anonyymi kirjoitti...

Elina ja Jade:
Lappi on melkein uklomailla, koska sinne on tosi pitkä matka. Mä en varmaan jaksais olla niin kauaa autossa tai junassa, vaikka matkustaminen onkin yks mun harrastuksista.

Paula ja Hirmut:
Kyl mä saan olla paljon irti koiratarhassa, mut on se joo iso ero, että pääsee metsässä irti. Nenä vaan tuppaa viemään mut aina mennessään ja mami pelkää, että mä jään auton alle.

Topi:
Joo, meil oli paljon tavaraa, teltta ja muuta ja loput ruokaa. Mullakin oli oma toppatakki mukana, jota pidin yöllä kun nukuttiin teltassa.

Mami hermoili ihan kokoajan, mut ei se malttanut pitää mua kiinni, kun se näkin, miten hauskaa mulla oli. Sen pupuepisodin jälkeen mamin kaveritkin oli vähän hermona, kun ne pelkäs, että reissu päättyy mun ettimiseen. Karkasin mä tol reissulla toisenkin kerran yhden mökin pihaan, kun siel oli sihuhahuha-tyttö.
Sä oot Topi onnenpoika, kun asutte siel maalla, jos mä oon oikein ymmärtänyt. Mamikin yrittää järjestää meiät pois täältä pk-seudulta, kun se on väitellyt (en mä kyl tiiä, miks ja kenen kaa sen pitää eka väitellä ennen kuin voidaan muuttaa pois).
Joo, olisitpa säkin ollut siellä Lopella! Oltais voitu karata yhdessä, ja vaikka muuttaa kahestaa sinne metsään. Syöty pupuja ja tommosta.
Mami osti ton liivin jostain halpiskaupasta. Me heitettiin se just roskiin, kun se meni kuraan ja pesun jälkeen pilalle.. Ei muisteta sen kokoa..

Anonyymi kirjoitti...

Wautsi wau mitkä maisemat! Ei se niin haittaa, jos joskus vähän nenä vie. Ihmiset kun ovat niin kummia, että ne lopulta löytää aina ja korjaa talteen, jos vähän pääsee eksymään. Huudelleen ja sadatellen tulevat perään kuitenkin itse, niin turha siitä on huolehtia.

Anonyymi kirjoitti...

Moi Remu!

Ootpas komee kun juokset tuolla metsässä villinä ja vapaana. Meikä ei oo päässyt aikoihin kun mami odottaa lunta. Näkis kuulemma paremmin missä meen. Ja se ei siellä pimeessä ja kurassa kuulemma jaksa talsia mun jäljillä kun metästän niitä omituisia elukoita jotka käy mussuttamassa meidän omppuja pihalla. Mami sanoo niitä jokskin valkohänniks. Kummaa, kun se haluaa mun perässä hiipiä, tulenhan mä aina niiden elukoiden jäljiltä takaisin ennemmin tai myöhemmin..

Anonyymi kirjoitti...

Manta, Pontus ja emäntä:
Toi mun mami ei kyl pysy mun perässä ollenkaan. Enkä mä eksy, mut mami kyl eksyy, kun se lähtee mua ettimään:D

Moi Una!!
Kiva, että tulit taas lukee mun blogia. Ai teil on semmosii siel pihassa. Mua varmaan vähän pelottais semmoset isot elukat (mami kerto mulle et ne on isoja). Mut jos ne on vaan vähä niinku isoja pupuja niin en mä niit sit pelkäis. Mami kyl sano, et niiltä voi saada sarvista tai sorkasta joten ole Una varovainen.

Anonyymi kirjoitti...

Ihania kuvia reissusta :)
Voi kun tuli taas hinku retkelle....

Ja Remuhan oli tosi hienosti vapaana, ja Tinkakin osas suhteellisen hyvin pysyä joukon mukana.

Kehityskelpoisia nää meitin riistaviettiset kaverit ;)

Tinka ja Hanna kiittää kivasta seurasta.