Kahlailemassa

Tänään mä oon käynyt tutustumassa ja vähän maistamassakin merta ja merivettä tulevia kesän uintireissuja nenälläpitäen.


Merihän on semmoinen paikka, missä on paljon vettä vähän samaan tapaan kuin Vääksyn järvessä tai Hyvinkään koirauimalassa, mutta paljon enemmän!


Se myös maistuu ihan erilaiselta. Mami sanoi, ettei sitä saa juoda, kun masu voi tulla muuten pipiksi.


Parasta meressä on tietty, että sieltä voi löytää TOSI ISOJA keppejä!


Vaikka mä diggaankin keppejä eniten maailmassa niin merellä huutavat lokit,


ja muut öttimöntiäiset voivat kanssa olla aika jänniä.


Sieltä voi löytää myös hyvänoloisia pienempiä keppejä.


Kotimatkalla jo.

Tähän lopuks vielä live-materiaalia:

Viikon koirakuva: Onnellinen

Tän viikon koirakuvahaasteen aiheena on onnellinen. Mä oon nyt vähän mattimyöhäsenä liikenteessä, kun uusi haaste tulee jo ylihuomenna. Mut siis kaikki, jotka mut tuntee tietää, että mä oon tosi hyväntuulinen hauva. Mä pyysin tänään mamilta, että se kuvais lenkillä musta muutaman hyvän onnellinen-poseerauskuvan:


Tän kuvan mami otti heti, kun me astuttiin ovesta ulos. Mä oon aina onnesta soikeena, kun me lähetää lenkille.


Tässä on mun niin sanottu perusonnellinen-lenkki-ilme.


Tässä mami kutsuu mua, että "tuletuletuletule", joka on musta aina tosi hassua, ja jolloin mä yritän mahdollisimman söpönnäköisenä mennä mamin luo.


Välillä mamilla meni tietysti kuva hutiin, kun mä onnellisena kirmasin siinä sen ympärillä.

Kettu!

Siis ette ikinä arvaa! Mä olin äsken tapani mukaan vahtaamassa parvekkeella, mitä naapurit tekee, ja yhtäkkiä mä näin sellasen hauvan näköisen otuksen, mut mä huomasin heti, ettei se ollut hauva. Mähän en yleensä hauku, mut nyt päästin muutaman buffauksen ja mami tuli kattoo, että mitä mä siel partsilla haukuin. Mamikin näki sen ja kertoi mulle sit, että se on kettu. Mami osasi myös kertoa, että ketut syö pupuja ja kurreja. Vähänkö mä katoin sitä silmät lautasena, mut en mä pelännyt yhtään. Ja oon mä sitäpaitsi nähnyt sellasen kerran aikaisemminkin pienenä Anna-tädin kanssa täällä Laajasalossa.


(Kettu ei näy kuvassa. Mami ei ehtinyt hakea kameraa ajoissa).

Tuulettumassa

Mami on ollut tänään pinna kireellä, kun sil on huomenna joku iso tentti ja mä en oo auttanut yhtään asiaa vinkumalla ja marisemalla sen jaloissa. Päätettiin siis lähteä vähän tuulettumaan. Tehtiin sorsis-mattolaituri-lenkki. Lähellä mattolaitureita me sit törmättiin tämmösiin:







Loppulenkistä mä ainakin rupesin jo vähän rentoutuu:

Viikon koirakuva: Kevättä ilmassa!

Osallistunpa taas tähän viikon koirakuvahaasteeseen. Mä oon ollut ihan hirveen kiireinen viimeaikoina, kun me muutettiin tänne annallejavillelle, ja mun on pitänyt raportoida siitä täällä mun blogissa (Osat 1, 2 ja 3). Sitäpaitsi mä täytin 2v. , ja oon mä ollut taas uimakoulussakin. Nyt kuitenkin käytiin mamin kanssa vartavasten ottamassa keväisiä kuvia tätä tän viikon haastetta varten eli kevättä ilmassa!

No, oikeastaan ainut ikävä asia liittyen kevään tulemiseen on lumien sulaminen. Mä diggaan lunta!


Toisaalta ei sekään niin ikävää ole, koska tulee tällaisia hyviä läträyspaikkoja.


Toinen, mikä lähtee, on tietty talviturkki - noin niinkuin kirjaimellisesti.


Ensimmäisiä vakavasti otettavia kevään merkkejä on tietty ekat leskenlehdet,




ja muuttolintujen tuleminen,


ja jahtaaminen. Ha, sainpas sen lentoon!


Hei hei talvi!


Tervetuloa kevät!

Uusi koti - mattolaituri

Eilen me käytiin mamin kaa tarkastamassa mattolaiturin tarkka sijainti. Me tiedettiin annanjavillen (Keitä ne on?!) piirtämän kartan takia, että se sijaitsee vähän eteenpäin sorsapaikasta. Me siis otettiin ne sorsat noin niinkuin aloituspisteeksi.

Tääl on sillai mukavia ihmisiä, että ne oli tuonut niille sorsille oman sohvan, missä ne voi ottaa päivänokoset:



Kun sorsat oli katottu, jatkettiin matkaa. Me ollaan mamin kaa kerran, sillonku mä olin vielä vauvahauva, käyty siellä mattolaiturilla Anna-tädin kanssa, ja mä muistelin, että se tie sinne ois ollu tommonen vähän soraisemman oloinen:



Ja siellähän se oli. "Mami, mä löysin sen!".


Mä tarkastin samantien koko mattolaiturin ympäristön:













Mä olisin halunnut lähtee kotimatkalle näitä kallioita pitkin, mut mami sanoi, että siellä on kyltti, jossa sanotaan, ettei sinne saa mennä:



Kotiin mentiin sitten metsien läpi:





Semmonen mattolaiturireissu.

Uusi koti - koiratarhat katsastamassa

Toissapäivänä me päätettiin mamin kaa vihdoinkin käydä tsekkaamassa yks paikallisista koiratarhoista. Siel ei ollu ketään muuta kuin mä ja se oli muutenkin aika tylsä paikka.

Ekaksi mä tietty haistelin ja merkkailin ahkerasti:




Sit mä kävin vinkumas vähän mamin jaloissa, että mulla on tylsää. Mut sitten sinne tuli niitä poikii leikkii sotaa! Seurasin niiden touhuja silmätarkkana. Yks sanoi, että "Hei koira! Milloinkohan mä olen viimeks nähnyt eläimii?!" Mut lopulta nekin lähti *snirf*:


Sit mä yritin kaivaa ajan kuluks vähän kuoppaa:


Onneks mä lopulta löysin sieltä semmoisen pallon, jolla mä jaksoin vähän aikaa leikkiä:




Mut se oli silti aika tylsä paikka, ja kun mä kävin mamin jaloissa taas vähän osoittamassa mieltä, me lähettiin jatkaa matkaa. Kotiin, sano mami, mut kaikkea muuta! Me hortoiltiin siel pitkin kyliä ja metsiä ja päädyttiin vahingossa toiselle koiratarhalle! Siel oli kaks tyttöhauvaa, joitten kanssa mä leikin sit jonkun aikaa. Mami unohti ottaa kuvia, kun se juorus sen tädin kanssa siellä. No, sit mami sanoi taas, että lähetään kaupan kautta kotiin. Ja kaikkea kanssa. Me hortoiltiin taas pitkin kyliä ja kujia siellä. Mami rupes näyttää jo tosi epätoivoiselta ja mä jouduin suurinpiirtein raahaamaan sitä yhes vaihees. Lopulta me päädyttiin sinne, missä ne pojat leikkii sotaa joka päivä. Mami meinas rupee pillittää, mut kun mä vähän sitä rohkaisin niin jatkettiin taas matkaa. Lopulta löydettiin bussipysäkki, josta meni bussi aika lähelle meidän kotia ja me mentiin siihen ja päädyttiin lopulta onnellisesti kaupan kautta kotiin. Mä nukuin koko illan!

Uusi koti annallajavillellä *häntä heiluu*

Me ollaan asuttu mamin kanssa täällä uudessa kodissa annallajavillellä *häntä heiluu* jo monta päivää, ja me ollaan kotiuduttu jo ihan täysin.



Mä oon levitellyt mun kaikki lelut lattialle ja ollut yksin parvekkeellakin, vaikka mami pelkää koko ajan, että mä muka hyppäisin sieltä..




Tänään me käytiin tutustumassa vähän enemmän tuohon lähimaastoon annanjavillen *missä ne on?!* tekemän kartan avulla. Me tehtiin niin sanottu "sorsis lyhyt"-lenkki eli siel lenkin varrella on yks paikka, johon pysähytään aina kattoo sorsia.










"Missä ne sorsat on?!"





Tähän lopuks vielä yksi poseerauskuva musta mun uusissa synttärivaljaissa.


Hyvää Pääsiäistä kaikille!